Vapaus \o/

Nimittäin bakteerivapaus. Näin kesäisin siitä ei vaan voi olla natkuttamatta liikaa. Ja itse olen ainakin huomannut, että "normaalit" käsidesit ovat mitä hirveimmän hajuisia, pelkästä hajusta nousee jo veren promillet :D
Joten olen eniten suosinut pelkkää käsienpesua vesi-saippua -linjalla. Kunnes tein löydön Wiklundin kassalla jonkun aikaa sitten:

Kirsikan (ja viikunan) tuoksuinen käsidesi. Jättää käsiin miellyttävän esanssikirsikan häivähdyksen, eikä kuivannut käsiä lainkaan niin paljon, kuin jotkut toiset kanssasisarensa pukkaavat tehdä.

Tällaiselle kirsikka-addiktille tämä on aika must-hankinta sinne käsilaukun pohjalle. Vaikka silti käsienpesu on se ykkönen, vaikkakin aika aliarvioitu juttu ;)

Koska laukkuja ei vaan koskaan voi olla liikaa!

On ihmisiä, jotka suunnittelevat tekeleensä ja valitsevat siihen kankaan myöhemmin. Tai on ihmisiä, jotka löytävät kankaan ja vasta sen jälkeen saavat idean, mihin sitä voi käyttää. Itse kuulun näihin jälkimmäisiin.

Kauniina, aurinkoisena päivänä tie vei taas JättiRättiin ja hyllystä suorastaan hyppäsi syliin niin kaunis kangas, joka suorastaan vaati päästä mukaan. Ja kyllähän sitä puolisen metriä piti kutsua mukaan.

Jotta mikään ei neutraloisi tuota ihanaa värien sekameteliä, valitsin vetoketjuksi kirkkaan oranssin. Myös vuori on samanvärinen (tosin vanhasta tyynyliinasta, mutta oranssi kuitenkin). Koko laukkua vahvistaa paksu tukiliimakangas, jotta koko komeus ei lörtsähdä heti, kun saa lompakon laukkuun :D Meikkipussista puhumattakaan!

 Hihna on ripsinauhaa, jota ompelin kaksi pituutta päällekkäin. Ainakin kestää. Kangasta jäi sen verran yli, että siitä sai leikattua muutaman kukkakuvion ehjänä irti, joten ne ompelin kylmästi suoralla yli hihnaan kiinni. Saas nähdä miten pysyvät. Takana on kuitenkin liimakangasta kovikkeena antamassa tukea. Hain pientä kolmiulotteisuutta, joka onnistui mielestäni suht hyvin :)


Lisäsin vielä kumpaakin päähän D-lenkit mahdollisia laukkukoruja varten :)

Älppäri-meininkiä

Olen muutamissa DIY-blogeissa törmännyt LP-levyistä tehtyihin kulhoihin ja halusin myös itse testata kyseistä tekotapaa. Ainoaksi hankaluudeksi muodostui levyjen löytäminen kirpputoreilta. Nimittäin en ole maksamassa 16 € jostain nimettömästä humppakokoelmasta :D. Ja tietysti mitä hauskempia levyjä löytyy, niin sen parempi. Nim. John Travolta on ihan huippu ;D

Oletin tämän olevan hankalampaa ja enemmän aikaa vievää, mutta kissanviikset! Uunissa oli faartteja 125 astetta ja hetken makoilun jälkeen levy alkoi jo lörpöttää. Sitten vaan luukku auki (muodostaa muuten erittäin hyvän työalustan) ja kintaat kädessä painelemaan. Tässä kannattaa olla suhteellisen nopea, koska muovi alkaa tosiaan jähmettyä heti. Mitään sen enempää en alkanut muotoilla, kunhan vaan painelin reunoja alla olevaa kulhoa vasten ja pidin siinä hetken aikaa, kunnes ne eivät liikahtaneet enää. Sitten kulho ympäri ja varovasti reunoja irti kulhosta. Muutama pirulainen yritti tarttua kiinni ihan tosissaan.

 

 

Joten kipinkapin kirppareille haalimaan 20 centin levyjä ja uunit tulille :)

Uusi harrastus

Tai ei enää niin uusikaan...

Käsi työt ja käsillä tekeminen. Voiko terapeuttisempaa juttua enää olla? Pidin kaikki käsityöjutut toisessa blogissa, mutta hallinnointi oli turhan monimutkaista, joten liitän kaikki jutut tähän yhteen. Joten sekametelisoppaa olkaatten hyvät! :D

Helmien kanssa olen näperrellyt jo parin vuoden ajan ja "muutamia" ihan kivoja tekeleitä olenkin saanut aikaan. Fimo-massan löysin tuossa vuoden alussa ja siihen aineeseen koukutuin välittömästi.

 Ja siitä se ajatus sitten lähtikin...

Monet blogit ovat täynnä erilaisia polymeerimassasta taiottuja hyvyyksiä, joten itsekin oli pakko kokeilla :P

 Mieles tekee kuitenkin ;D

Behold the power of pink!

Heisanssaa!

Viime aikoina on taas tapahtunut yhtä sun toista. Päällimmäisenä ehkä se, että vihdoin ja viimein pääsin siitä h*ell holesta pois aka työpaikastani. Irtisanoutumiseen se kärjistyi, mutta olen tyytyväinen. Muutaman viikon olen nyt lomaillut ja lepuutellut hermojani, jotka kutakuinkin olivat suht kiristyksissä viimeiset kolme vuotta.

Anyway, olemista ja rentoutumista. Ja, vihdoin ja viimein pääsen myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Vaikka vain pitkäksi viikonlopuksi, mutta kuitenkin! Kuinka niin olen innoissani? Pois se minusta :D

Koska aikaisin valmistautumisessa eijole mitään vikaa, päinvastoin. Niin tein eilen löydön Turun Laukku-Rastista ja vielä normaalia alhaisempaan hintaan:

Laukun pienessä etusivutaskussa oli lanka loppunut kesken ja taskussa on pienen pieni reikä :D pari neulanpistoa ja laukku on yhtä kuin good to go. Alkuperäinen hinta olisi ollut jotain 37 € luokkaa, mutta tämän sain alle kolmeen kymppiin. :P

Itse matkamme suuntautuu Berliiniin heinäkuun puolivälin paikkeilla. Kaupungilta en osaa odottaa mitään, koska se ei ole koskaan kuulunut niihin kohteisiin "joihin vain on pakko päästä ainakin kerran" :D. Joten puhtaalla mielenkiinnolla lähden matkaan. Ja ehkä vähän jänskättää myös itse matkustuspuoli, koska olen viimeksi ollut lentokoneessa noin parikymmentä vuotta sitten. Vanha kenties? No arvaa vaan :D

Nope, nada, niente

"I kissed a girl and I liked it
The taste of her cherry ChapStick" - Katy Perry

Ikävää ampua alas yksi hyvistä pop-kappaleista tai ainakin yksi sen väittämistä. Nimittäin kirsikan tuoksuinen ChapStick ei maistu millekään! Pakkohan se oli testata, kun tuli eBayssa vastaan :D

 

Kuin jouluaatto

Hellurei!

Viimeinen kulunut kuukausi on ollut hektinen ja kaikkea on tapahtunut, kivaa erityisesti.
Sain uuden puhelimeni tasan viikon tilaamisen jälkeen ja uutuuden viehätys ei ole haihtunut, ei lähellekkään.
Sitten 20.3. oli suuri hetki ja toisen ennenaikaisen itsehankkiman synttärilahjan aika, nimittäin My Chemical Romancen keikka!! <3

 

Samalla sain testattua uuden puhelimen kameraa (kuvaaminen oli sallittua!) ja erityisesti HD-videokuvaa. Valitettavasti ääni ei ollut enää HD-laatua, vaan särki ihan tajuttomasti. Niin kuin oletinkin. Mutta niin, MCR. <3 Toinen kerta kun porukan näin, ja aivan yhtä hyvä meininki. Thank you Killjoys!

Ja sitten tulikin päivä, 23.3. jolloin tämä tytsi taas otti yhdellä vuodella takkiin :( Jos multa kysytään, niin ihan hyvin voisin täyttää jatkossa 25, ei mitään ongelmaa!! :D Lahjaksi sain Arabian KoKo-sarjaa, jota olinkin halunnut ja haluan myös jatkossa. Toinen parhaimmista ystävistäni todella yllätti ja laitti lahjan tulemaan Keski-Suomesta saakka ja todellinen yllätys se vasta olikin, kun avasin paketin:

Olin jo kauan valittanut, kun kaikki lapsuudenajan barbit ja ponit lähtivät kiertoon tuttavien ja tuttavien tuttavien mukulille. Aivan kaikki. Noh, nyt sain ikiomaksi barbien. Ja vielä tuunatun version. Kiitos Laura!! <3

Seuraava vuosi voikin kulua sitten erittäin h-i-t-a-a-s-t-i! :)